Osuuskuntalaiset
Sekä muut jäsenemme
TARINAMME
Me ja visiomme
Haluamme luoda Salonsaaresta paikan, jonne on mukava tulla ja rauhallista olla. Kehitymme jatkuvasti ja se on osa asiakaskokemusta. Jotkut palaavat katsomaan, mitäs me ollaan tällä kertaa keksitty!
Haaveisiimme kuuluu mm. kehittää pappilan puutarhaa, korjata sauna ja kunnostaa ulkovessa museonähtävyydeksi, sekä saada tietysti Teiskoon mielenkiintoisia kursseja ja workshoppeja.
Pyrimme toiminnallamme edistämään ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. Tapahtumatuotannossa innovatiivisuus kutsuu meitä ja “aina kannattaa kokeilla jos se kuulostaa elämykseltä”, sopisi varmaankin yhdeksi motoksemme.
Luomme tätä pienellä porukalla todeksi ja joskus pitää priorisoida mihin kaikkeen on voimavaroja – onneksi hiljaa hyvä tulee.
Osuuskuntalaiset
Sekä muut jäsenemme
Talon historiaa
1925 Teiskon Seurakunta ostaa neljän hehtaarin Salonsaaren A. Tammelanderilta. Lisäksi seurakunta lunastaa lähitilojen yhteistä myllypalstaa, ja saaren ja mantereen välinen salmi täytetään.
1927 Teiskon pappila vihitään käyttöön jo 1926, mutta virallisesti rakennus on valmis 1927. Rakennuksen vihkiäisissä rakennus on vielä vailla aikakaudelle ominaista pystyrimalaudoitustaan, vaikka nurkkapilasterit ja palmettimukaelmat ovatkin jo nähtävillä.
1942 Pappilan aittarakennus palaa, mutta palon leviäminen muihin rakennuksiin saadaan estettyä. Pappilan kellarissa tehdään lisälämmöneristystä ja tehdään lvi-remontti putkirikkojen vuoksi. Peruskorjauksen suunnittelee rakennusinsinööri H. Nurmio ja lvi-remontin teknikko L. Viitanen. Talvi- ja jatkosodan jälkeen myös pappilan sauna on asuinkäytössä.
1960 Maatalousrakennukset puretaan. Talousrakennuksista jää jäljelle vain osa aikaisempaa kookasta tallirakennusta, ulkokäymälä ja saunarakennus.
1963 Pappilan yläkertaan tehdään diakonissan asunto. Muutostyön yhteydessä yläkertaan rakennetaan WC-tila.
1967 Tuparakennukselle tehdään ensimmäinen peruskorjaus. Samalla rakennukseen tehdään vesi- ja viemäröinti.
1982 Pappilakulttuurin muutoksen seurauksena rakennuksille haetaan käyttötarkoituksen muutosta leirikeskukseksi. Kulku yläkertaan muutetaan suoriksi portaiksi kuistilta. Rakennusluvan yhteyteen tehtyjä muutospiirroksia ei kuitenkaan täysin toteuteta, vaikka pappila toimiikin kymmenen vuoden ajan leirikeskuksena. Muutostyön suunnittelun toteuttaa Pirpalan Ky.
1985 Tuparakennukselle haetaan käyttötarkoituksen muutosta, kun se virallisesti palautetaan asuinkäyttöön. Suunnitelman toteuttaa Pirpalan Ky.
1992 Papiston palkkausta säätelevää lakia muutetaan 1990 niin, että pappilassa asutaan vuokrasuhteessa. Pappilan palauttaminen asuinkäyttöön tulee ajankohtaiseksi uuden kirkkoherran myötä 1992.
1993 Edellinen ulkomaalaus. Samassa yhteydessä tehtiin pieniä korjauksia pääkuistin vasemmalle puolelle.
2001 Pappila vuokrataan yksityisasunnoksi seurakunnan henkilöstön ulkopuolisille. Alue säilyy edelleen seurakuntayhtymän omistuksessa. Kulku yläkertaan palautetaan alkuperäisen mallin mukaiseksi eteishallista.
2017 Pappilan pitkäaikaisen asukkaan muutettua pois, pappila jää tyhjilleen odottamaan peruskorjausta ja mahdollista käyttötarkoituksen muutosta.
2019 Julkisivuremontti, rakennushistoriaselvitys ja kuntoarviot valmistuvat. Pikku-pappila on edelleen asuinkäytössä
Lisää Pappilasta ja Teiskon historiasta voit lukea kahdesta aihetta käsittelevästä opinnäytetyöstä:
Pappilansaareen on vireillä seurakuntayhtymän toimesta asemakaava, joka mahdollistaisi pienen lomarakennusalueen toteutuksen.