Salonsaaren rantasauna on alkuperäinen rakennus 1920-luvulta. Se rakennettiin kahdella päätavoitteella: tarvittiin tilat ihmisten puhdistamiseen ja toisaalta tarvittiin tila vaatteiden pesemiseen. Nykyinen iso pukuhuonetila oli alun perin betonilattiallinen pyykkitupa, missä talon pyykit pestiin.
Monta tarinaa on varmasti lauteilla kerrottu vuosien varrella. Saunalla on perimätiedon mukaan jopa asunut talvisodan aikana yksi henkilö tai pieni perhe. 1970-luvun lopulla katkesi pappilassa papin perheiden asuminen virkalakimuutoksen ajamana. 1980—1990 luvuilla sauna olikin seurakunnan leirien ja muun muassa vanhustyön käytössä.
Saunalle tehtiin muutoksia vuosikymmenten aikana, pyykkituvan tarve loppui arvaten pesukoneiden yleistyttyä. Pesutilasta tehtiin isompi puku- ja takkahuone leirikeskuskäyttöön. Muuten saunassa ei isoja muutoksia ollut tehty. Tosin jossain vaiheessa löylyhuonetta kavennettiin.
Aloittaessamme toimintaa Salonsaaressa oli sauna huonossa kunnossa. Siinä oli arviolta 1990-luvulla tapahtunut perustuksen toisen puolen kulman pettäminen, mistä johtuen betoninen lattialaatta oli haljennut. Löylyhuoneen höyryt olivat myös vuosikymmenten korjausten aikana lahottaneet osan hirsistä, joita oli korvattu harkoilla.
Pohdimme miten saada sauna parempaan käyttökuntoon. Ensimmäisenä vaihtoehtona pohdittiin perusteellista kunnostusta, missä rakennuksen perustus ja tukimuuri olisi uudistettu, lattia piikattu pois ja valettu uudestaan sekä rakennusta nostettu palauttaen hirret paikoilleen. Tämä korjaus olisi varovaisten arvioiden mukaan maksanut talkootyönäkin vähintään 50 000 euroa, ehkä tuplastikin konetyön määrästä riippuen.
Toinen vaihtoehto oli säilyttävä kunnostus, missä korjauksen lähtökohta oli antaa rakennuksen olla siinä asennossa, mihin se oli asettunut ja varmistaa että perustukset eivät enää liiku. Ja tehdä korjaukset sen mukaan. Tämän kunnostuksen kustannusarvio oli noin 10 000 e.
Ensimmäinen kunnostus veisi aikaa merkittävästi enemmän aikaa ja resursseja. Päädyimme toiseen vaihtoehtoon ja omistaja seurakuntayhtymä lupautui meidän sopimuksen mukaisesti kustantamaan materiaalit. Me vastasimme työstä ja ammattilaisten työkustannuksista.
Työt alkoivat kesäkuun leirikauden jälkeen. Ensimmäinen isohko homma oli vanhan laiturin ja terassin purkaminen sekä uusien rakenteiden rakentaminen. Kierrättämällä vanhoja kyllästettyjä materiaaleja tukirakenteissa pystyimme hieman vähentämään uusien puumateriaalien ostoa. Vanhoja kyllästeen suojaamia kansilautoja on vielä reilusti varastossa, kun purimme vanhat rakenteet. Niitä tulemme käyttämään seuraavissa suunnitteilla olevissa hommissa.
Uutta laituria tehdessä halusimme kunnioittaa vanhaa rakentamisperinnettä ja teimmekin laiturille ensimmäisen kulkusillan ja kelluvan osan välille 1,5 x 1,5 hirsikiviarkun. Tätä perinteistä rakentamistapaa käytetään kokonaistenkin laiturien tekoon varsinkin meren rannikoilla. Isommat rakenteet pitäisi kuitenkin tehdä jään päälle, joka meillä olisi siirtänyt projektin seuraavaan vuoteen. Pieni arkku oli mahdollista tehdä maissa ja uittaa paikalleen upotettavaksi.
Uuden laiturin ja terassin valmistuttua pääsimme itse rakennuksen kimppuun. Siinä vaiheessa saimme elokuun alussa ison avun kansainvälisestä työleiristä, joka kymmenkunta päivää 12 hengen voimin oli apunamme. Leirin avulla talo sai uuden punamultamaalin ja valkoiset puitteet. Hirsiarkun täyttö ja laiturin reunan kiveys eteni monien käsien tekemänä yhdessä iltapäivässä.
Saunan lattia oli isoimpia hommia. Teräsverkolla vahvistettu korotusvalu sekä kaatojen valu vaati sekä sementin että valmiin betonin kantamista satoja kiloja. Tämän jälkeen päästiin saunan pintojen uusimiseen.
Paransimme saunan eristystä, uusimme seinä- ja kattopinnat sekä kiukaan. Lauteet tehtiin uusiksi, mutta pystyimme osin hyödyntämään vanhan lauteen rakenteita.
Vielä sähkötyöt ja saimme katkaistun sähkölinjan tilalle maakaapelin ja sitä myötä valot sekä vesipumpun. Sauna säilyi edelleen perinteisenä, vesi lämmitetään pesuhuoneen padassa, mutta vettä ei tarvitse järvestä kantaa.
Talkootyönä teimme karkean kirjanpidon mukaan loppukesän ja syksyn aikana ainakin 600 tuntia. Budjetissa pysyttiin eli se noin 10 000 e suorien kustannusten osalta.
Koska meille ympäristöllä on merkitystä, on kiinnostavaa arvioida korjaamisen vaikutuksia. Perustuen https://co2data.fi/ arvoihin, pystyy tekemään karkean arvion, että korjaushanke oli selvästi hiilinegatiivinen. Rakennusmateriaalien valmistuspäästöt (sementti/betoni ja uretaanilevyt) sekä kuljetusten ja rakentamisen ajan energiankulutuksen vähäiset päästöt ovat luokkaa alle 200 kg CO2-ekv. Samaan aikaan puumateriaaliin sitoutunut CO2 on yli 500 kg CO2-ekv.
Tässä ei ole huomioitu, että pääosa vanhasta puutavarasta on vielä käytettävissä uudelleen. Toisaalta kansainvälisen talkooleirin osallistujien matkustamisen päästöjä olisi syytä ottaa projektin osaksi. Niitä tietoja ei kuitenkaan ole käytettävissä.
Työ jatkuu vielä ensi vuonna mm. katon puhdistuksella ja piipun pellityksellä, mutta nyt meillä on jo jälleen käyttökuntoinen ja entistä kauniimpi sauna takkahuoneineen.
Tervetuloa käymään meillä saunassa. Saunaa voi vuokrata erikseen tai osana muuta varausta. Seuraa meidän ilmoittelua, sillä tulossa on myös lähiaikoina yhteissaunavuoroja.
